…jolla on kädessä avain ja lukko. Niillä se sitoo ystävät yhteen niin kuin maamies pellolla lyhteen.
Blogini tärkein tavoite on luopua kaikesta turhasta elämässäni. Samalla, kun irrottelen lämpimiä tunteita tarpeettomista tavaroistani, pohdin voiko osa ystävyyksistäkin olla turhia? Sellaisia, joita roikottelee mukanaan pitkin elämää, koska niin täytyy tehdä.
Ystävät ja ystävyys ovat yksi arvokkaimmista asioista koko maailmassa. Vuosien varrella olen oppinut arvostamaan ja kunnioittamaan ystävyyssuhteitani kaikilla osaamillani tavoilla. Se, että ystävän kanssa on helppo olla ja puhua vaikeistakin asioista, tekee suhteesta ainutlaatuisen ja merkityksellisen. Ainakin oma elämäni olisi todella tyhjää ja köyhää ilman ystäviä.
Antaja vai ottaja
Aina ei ystävyys ole kuitenkaan kehittynyt oikeaan suuntaan. Pikku hiljaa olemmekin kasvaneet täysin eri suuntiin niin ihmisinä kuin ystävinäkin. Silloin on ollut syytä pysähtyä miettimään mitä suhteesta jää itselle käteen vai jääkö mitään.
Mitä tehdä, kun huomaa olevansa ystävälleen pelkkä resurssi ja jatkuvalla syötöllä antajan roolissa. Samaan aikaan niin sanotun ystäväsi toimiessa kylmän viileästi ottavana osapuolena. Onko sallittua arvostaa itseään niin paljon, että voi sanoa toiselle: adios amigo? Mitä mieltä olet? Aihehan on arka ja siitä kirjoittaminenkin vaikeaa.
Elämän varrella monelle meistä on varmasti kertynyt hyvin erilaisia ystäyyssuhteita. Joskus myös sellaisia, jotka eivät välttämättä täytä ystävyyden saappaita muulla kuin jatkuvalla valituksella, kitinällä, valehtelulla ja negatiivisuudella. Itse olen vahvasti allerginen kaikelle tuolle.
Tunnustan sinulle, että olen todella huono puhumaan kenenkään kanssa välillämme olevista ikävistä asioista, saati sanomaan mitään, mikä saattaisi loukata toista. Aihetta olisi monta kertaa kyllä ollut. Epämiellyttävissä tilanteissa mieluummin peräännyn ja häviän vähin äänin takaviistoon.
Ystävyys ei voi aina onnistua
Ystävyyssuhteissani olen aina ollut pitkäpinnainen ja sallinut monenlaisia asioita tapahtuvan. Elämä on useimmiten ennalta arvaamatonta, eikä koskaan voi tietää mitä kulman takana tapahtuu. Ja siellähän tapahtuu aina. Kuitenkin, jos ystäväni ylittää näkymättömän rajan ja koen jatkuvasti olevani antava osapuoli ja hyväksikäytön kohde, se on siinä.
Nykyään ajattelen, että eivät ihan kaikki ystävyyssuhteet olekaan luotuja kestämään koko elämää. Joskus aika ei ole ehkä oikea ystävyydelle tai side ei ollutkaan tarpeeksi vahva ja niin vain käy, että yhteys laimenee. Kun kahden ihmisen välinen tasa-arvo alkaa horjua uhkaavasti, on hyvä pohtia horjunnan suuntaa. Toista ihmistä on vaikea alkaa muuttaa missään suhteessa. Olen yrittänyt ottaa opiksi virheistäni ja olla syyttelemättä ketään, tarvitaanhan suhteeseen kuin suhteeseen aina kaksi.
On surullista huomata, että jotkut entiset ystäväni eivät ole osanneet asettaa olemiselleen minkäänlaista rajaa. Vaan he ovat tulleet niin iholle kuin mahdollista, huolehtien ainoastaan itsestään ja omista tavoitteistaan. Voin kertoa kokemuksesta, että sellainen ystävyys tuntuu todella ikävältä ja raskaalta. Mutta sekin on vain elämää. Aina ei voi onnistua täydellisesti, mutta aina voi oppia uutta. Ehkä nykyään, tiedostamattanikin, osaan paremmin merkata rajani.
Parhaista parhaat
Olen helposti lähestyttävä ja seurassani on rento olla, koska tykkään aidosti ihmisistä. Jokainen ystävä on minulle erityinen ja tärkeä ja lähelläni on monenlaisia ystäviä. On nuoria, vanhoja, hiljaisia, puheliaita, suomalaisia, ulkomaalaisia, pitkiä, lyhyitä, miehiä, naisia, vaaleita ja tummia. Olen löytänyt elämän kestäviä ystäviä työpaikoilta, kouluista ja kursseilta, lapsuuden maisemista ja matkoilta sekä kavereiden kavereista, sukulaisista ja naapureista. Ystävyydessä on tärkeää tasa-arvo, lojaalius, ilo ja huumori, luottamus, yhteinen arvomaailma ja aito välittäminen. Ja kaikki ne hupaisat yhteiset puuhat, unohtumattomat retket ja hilpeät juhlat.
Olen onnekas. Ympärilläni on varsin mainio ystäväjoukko. Enkä haluaisi luopua yhdestäkään heistä. Lähimmistä ystävistäni on muodostunut minulle vuosien saatossa oikea perhe. Rakas ja läheinen.
Monesti olemme puhuneet ja suunnitelleet vanhuuden viettämisestä yhdessä. Ajatus houkuttaa. Näen mielessäni rivin erivärisiä kiikkutuoleja avoimella ulkoterassilla. Mojitot käsissämme potkimme kiikkuihin vauhtia auringon laskiessa aavan meren tuolle puolen.
Mihin me saadaan kiikkustuolit ja kaikki tavara mahtumaan… ♥️
Ai niin..😂😂 mut laitetaan tavarat toiseen kiikkuun, koska meiltä niitä löytyy ❤️
Ja siihen mennessä sun varaston on oltava tyhjä..😘
Heipä hei, täältä Suomen kaarinasta ja lumisesta sellaisesta. Totta tosiaan olet helposti lähestyttävä ihminen ja helppo jutella kaikenlaisista asioista. Toivotaan, että näemme ensi marraskuussa, kun lähdemme pimeyttä pakoon täältä kaarinasta. Hyvää ystävänpäivää sinulle sinne aurinkoon 🌞😎.
No heipä hei! Kiitos terveisistä ja todellakin nähdään ja jutellaan taas kaikenlaisista asioista..☺️ Hyvää ystävänpäivää myös lumimaahan! ❄️🤩❄️ Ja iso kiitos kauniista joulukortista..🧑🎄
Sitä kiikkua odotellessa on hyvä miettiä keiden kanssa sitä sitten haluaa kiikkua.
Tärkeintä on luottamus, rehellisyys ja tasa-arvoisuus.
Ystävyys on mukavaa yhdessäoloa ja toisten seurasta nauttimista.
Elämän varrella on löytynyt monia hyviä ystäviä, joiden kanssa on voinut jakaa ilot ja surut. Monta ystävää on kuitenkin kadonnut elämän varrella. Olen itse huono soittamaan tai kyläilemään, vaikka olenkin sosiaalinen tyyppi. Ikävintä on ystävän siirtyminen rajan taa, jäähyväisiä jättämättä.🥲
Sepä se, osa ei varmasti pysy kiikun vauhdissa mukana ja joku voi jäädä jalaksen alle..😉
Hyvä ystävyys on 💎 ja ❤️
Sitäkin tapahtuu, että jotkut ystävät vaan katoaa maailman tuuliin..
Voin tuoda myös oman kiikun 🥰
Jooooo!🥰
Onhan niitä ystäviä, jotka pysyy rinnalla vaikka mikä olis, taas on niitäkin jotka pikkuhiljaa jättää kanssakäymiset harvemmaksi ja sitten kokonaan. Yksikseen kun elää, ystävät on kullan arvoisia, onneksi on niitä jotka tukee ja saan heistä turvaa!😘
Se on ihan parasta, että on semmosia ystäviä, joihin voi luottaa ja jotka pysyy rinnalla säällä kuin säällä..🥰
Hyviä ystäviä ei voi ylistää koskaan liikaa ❤️❤️❤️❤️
Korona-aika on koetellut ystävyyssuhteita. Ollaan hieman erakoiduttu – pelätään viruksen tarttumista, mutta ehkä sitäkin enemmän pelkäämme, että olemme itse tartuttajia.
Meilläkin sairastetaan nyt lähipiirissä koronaa, joten elellään kovin matalalla profiililla.
Mitä kauemmin lymyilee kodissaan ja välttelee kontakteja, sen vaikeampi on palata normaaliin. Asiahan on kyllä niin, että rokotukset suojaavat meitä. Jos korona tulee, se todennäköisimmin menee lievänä ohi!
Eristäytymisen uhka on sekin, että omat rutiinit nousevat ykköseksi, niistä ruvetaan pitämään kiinni eikä niiden sekaan mahdu vieraita, ei vierailuja. Kunnioitetaan ystävän yksityisyyttä. Viestejä laitellaan, mutta soittaminen tuntuu tunkeilulta ja vierailu ystävän luona suorastaan röyhkeydeltä.
On pidettävä varansa, ettei tilanne jää päälle ja pysyväksi. Ystäväthän ovat aarteistamme kalleimpia! Kerrotaan heille peloistamme, puhutaan huolet pois! Uskalletaan viettää yhteinen kahvi- tai mojitohetki kiikkustuolissa!
Totta joka sana mitä kirjoitit. Onpa ikävä kuulla, että korona väijyy kulmilla. Jospa se kuitenkin ymmärtäisi pysyä sopivan välimatkan päässä teistä..😷
Nyt on todellakin pidettävä huoli siitä, että saa palautettua elon ja olon ystävien kanssa edes lähelle normaalia..❤️
Kahvinkeitin porisemaan ja kiikkuihin vauhtia, yhdessä 🥰
Ystävät ovat se perhe, joka saadaan valita ja sen vuoksi ihan maailman tärkeimpiä ❤️ Joidenkin kanssa tiet erkanee syystä tai toisesta ja se on ihan okei. Parasta on se, että saa olla ystävän seurassa oma itsensä, itkeä kun itkettää ja nauraa kun naurattaa.. ja joskus tulevaisuudessa nauraa yhdessä sille, mikä joskus itketti 🤗 Olet rakas 😘
Kun itse saa valita omat ystävänsä, niin silloin niiden pitäis olla myös maailman parhaita.. todellisia supernaisia ja -miehiä!
On kyllä ihan parasta, jos on sellaisia ystäviä ja läheisiä, joiden kanssa voi olla ihan täysin oma itsensä eikä tarvii miettii mitään – olla vaan..🥰
Joskus tulevaisuudessa voi myös käydä niin, että itketään yhdessä sille, mikä joskus nauratti 😅 Laav juu tuu 😘
” Kiitos Ystävyydestäsi, rakas Leena ”…. tekee mieli sanoa itselleni, ainakin yhtenä päivänä vuodessa ! Joskus joutuu purasemaan kieltä, kun sieltä livahtelee liian sukkelaan jotain kuraa… ! Mutta ; on sallittua arvostaa itseään, aivan kuin arvostaa ystävyyttä…! Iän mukana on erilaisia ystävyyksiä, erilaisista tilanteista lähtöisin. Erilaisia kokemuksia kaikkien kanssa…ystävyys on mahtava voima !! Pisimmät mulla lienee n. 50 vuotta, yksi rakas taivaantiellä. Ihan äskettäin eräs vanhempi, rakas ystävä sanoi ; ” ….ja käsi kädessä kuljetaan. Ilot ja surut jaetaan. Ilo päällinnä. ” Ilo tuplaa asiat, joten iloitaan ja arvostetaan Ystävää…ja ollaan Hyvä Ystävälle !
Totta turiset rakas Leena! Kyllä se vaan niin on, että ystävistä parhaimman pitäis löytyä ihan tosi tosi läheltä..😍
Rikkautta on erilaiset ystävät ja ystävyydet iloineen ja suruineen. Ollaan hyviä toisillemme, unohtamatta itseämme ❤️
Hyvää Ystävänpäivää🌹❤️
Ehkä tapaamme jo maaliskuussa.👍
Hyvää Ystävänpäivää!😍 Kivaa nähdä taas!😎
Ja mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän on ystäviä 🙂 mutta, ne mitkä ovat mukana menossa, ovatkin sitä laadukkaampia ❤️ ihanaa ystävänpäivää rakas ystäväni ❤️
Onneks sentään ollaan nuoria vielä..☺️ Ja ihan just niin, että laatu korvaa määrän tässäkin ❤️ Amigani mun ❤️