Read more about the article Nosta liina pöydälle

Nosta liina pöydälle

Elämäni ensimmäisen pöytäliinan sain lahjaksi jo ihan pikkuvauvana. Kun parikymppisenä tytönheitukkana muutin ensimmäiseen omaan kotiini asumaan, tarvitsin monta pöytäliinaa. Onhan niillä useita tehtäviä huushollin pidossa. Pöytäliina suojaa pöydän pintaa ja vaimentaa astioista aiheutuvaa melua. Se koristaa pöytää ja kaunistaa kattausta. Useimmiten pöytäliina on valmistettu pellavasta tai puuvillasta, kerniä unohtamatta. Ompelin suurimman osan pöytäliinoistani itse. Niiden piti mätsätä täydellisesti muiden tekstiilien kanssa, joten fiksuinta oli asioida kangaskaupassa. Nuoruusvuosista on kulunut aikaa ja arvaat varmaan, että jokunen pöytäliina on jäänyt jemmaankin. En siis muista luopuneeni yhden ainoasta pöytäliinasta. Kaikki kauniit liinani ovat makuuhuoneemme yläkaapissa pestyinä, sileinä ja kauniisti…

Jatka lukemistaNosta liina pöydälle
Read more about the article Nyt lähtee läskit

Nyt lähtee läskit

Pottutyttö is back!  Viimeisen kahden vuoden aikana olen keskittynyt luopumaan turhista asioista elämässäni. Poistoon on lähtenyt niin kymmenet alushousut, iso kasa jääkaappimagneetteja kuin monta paria villasukkiakin. Ja paljon muuta, jopa ylimääräiset huopatossut ovat löytäneet uuden omistajan. Aika kuulostaa pitkältä, mutta toisaalta taas tosi lyhyeltä. Kauniiden vaatteiden ja monenlaisten tavaroiden keräilyvuosia on kuitenkin hurjan paljon enemmän kuin kaksi. Urakkani ei siis näin ollen ole muutamaa hassua alkumetriä pidemmällä. Tarinat eivät siis ole loppumassa, todellakaan. Don´t worry. Liian pienet vaatteet Viimeisin luopumiskohteeni on ollut tavanomaista haasteellisempi ja vienyt enemmän aikaa kuin mikään muu aiempi. Kuulostelin omaa kehoani ja…

Jatka lukemistaNyt lähtee läskit
Read more about the article Pingviini jääkaapissa

Pingviini jääkaapissa

Katson Netflixistä lempisarjani uutta tuotantokautta. Ensimmäiseen kahteen tuntiin en liikahda senttiäkään, mutta juuri ennen kolmatta jaksoa alkaa tehdä mieli vaikka sun mitä suuhun pantavaa. Pidän pienen tauon ja vaihdan englantilaisen baarin tunnelmasta vauhdilla omaan keittiöön. Tartun jääkaapin ovenkahvaan vähän turhankin innokkaasti ja jotain kolahtaa lattialle. Pieni savinen aasimagneetti makaa onnettomana jalkojeni juuressa. No hitto, mikä sille tuli? Ei se ennen ole lähtenyt loikkimaan jääkaappini ovesta. Eikä mikään muukaan lukemattomista magneeteistani. Jääkaapin alkuperäistä valkoista ovea tuskin erottaa eri kokoisten ja väristen, kirjavien ja yksiväristen, tummien ja vaaleiden, kauniiden ja ei niin kauniiden magneettien seasta. Huh, miten ihmeessä…

Jatka lukemistaPingviini jääkaapissa
Read more about the article Villaa sen olla pitää

Villaa sen olla pitää

Tunnustan, sorruin ostamaan alennusmyynnistä vihreän villapaidan itselleni. Heti maksettuani näin mielessäni sielunveljeni epätoivoisen ilmeen ja kysymyksen: ”Ihan oikeastiko tarvitset noin paksun villapaidan yli kahdenkymmenen asteen lämmössä? Eikös me olla jo yhdessä päästy tästä vihreästä vaiheesta yli sen kalliin pörröisen vaaleanvihreän hatun myötä?” Terkkuja vaan koti-Suomeen! Siellä se uusi vihreä on nyt kaapissani. Tosin en vielä tiedä milloin vetäisen sen päälleni. Ehkä hyvinkin pian, koska täällähän on talvikausi kuumimmillaan. Miksi, oi miksi minun oli se villapaita ostettava? Mahdotonta vastata kovin järkevästi. Ainakin se oli mukavassa viidenkymmenen prosentin alennuksessa ja mikä parasta, se todellakin näyttää ihastuttavalta päälläni. Sitä…

Jatka lukemistaVillaa sen olla pitää
Read more about the article Money, money, money

Money, money, money

Raha menee rahan luokse, sanotaan. Entäpä tavarat, menevätkö ne aina tavaran luokse? Olen alkanut uskoa ihan just niin. Turhat, nurkkiin kerääntyvät tavarat suorastaan kutsuvat luokseen lisää tavaraa. Olisipa oikein mukavaa, jos tämä toimisi myös toisinpäin. Ainakin raha tuntuu joskus menevän niin, että köyhät vaan köyhtyvät ja rikkaat senkun rikastuvat.  Rahakin voi, kumma kyllä, olla turhaa tavaraa, ainakin meillä kotona. Kaiken maailman kolikkoja on jäänyt kilotolkulla taskujen ja laukkujen pohjille pyörimään. Olen vuosikymmenien ajan tyrkkinyt matkoilta jääneet kolikot tyhjiin rasioihin. Siellä ne ovat olleet katseilta piilossa ja liikkumattomina jo ihan liian pitkään. Kolikkomaniaa Osa rasioista on niin…

Jatka lukemistaMoney, money, money
Read more about the article Lasit päässä vai kädessä?

Lasit päässä vai kädessä?

On skumppalasit, punkkulasit, valkkarilasit, vesilasit, kokislasit, maitolasit, glögilasit, perintölasit, reissulasit, mehulasit, viskilasit, konjakkilasit, piimälasit, olutlasit, martinilasit, Cosmopolitan-lasit, jättilasit, pikkulasit, oranssit lasit, siniset lasit, snapsilasit, hävyttömät lasit, tavalliset lasit, silmälasit, aurinkolasit, lukulasit ja mitä vielä. Astiakaapin hyllytila on täydempi kuin täysi. Joka hyllyllä komeilee jonkunmallinen versio. Eläissäni en ole edes kaikkia näitä omistamiani huulilleni nostanut. Tämäkin kertoo heti, että mun keittiön hyllyt notkuu turhista laseista. Rikkinäisiä juomalaseja ei kaapeissani ole, ne olen sentään älynnyt heittää aina välittömästi pois. Vuosien mittaan olen myös huomannut, että lasi on materiaalina vähän liiankin kestävää. Joidenkin värillisten juomalasien pinnat ovat käytössä ja…

Jatka lukemistaLasit päässä vai kädessä?
Read more about the article Voiko kengille antaa kenkää?

Voiko kengille antaa kenkää?

Tässä kasailen olkkarin lattialle hulppeaa kenkävuorta. Tuleeko siitä minua korkeampi? Haluaisin vastata ei, mutta kyllä siitä vain taitaa tulla. Tärkein kysymys kuuluu: käytänkö näitä kaikkia kenkiä edes kerran vuodessa? En todellakaan. Tämähän kuulostaa helpolta, ainakin ajatuksen tasolla. Kaikki käyttämättömät ja hyväkuntoiset kengät myyntiin tai kiertoon ja huonot suorilla roskiin. Mutta mutta, ei tämä ihan niin helposti taidakaan hoitua. Jokainen kenkäpari on käytävä läpi vielä ihan rauhassa. Kengät on sovitettava jalkaan eripaksuisten sukkien kanssa sekä testailtava yhteensopivuus monenlaisten asusteiden kanssa. Tietenkin kengät jalassa on myös käppäiltävä ainakin kerran tai kaksi kämppä ympäri. Aikaa menee, mutta sitähän riittää. Jännä…

Jatka lukemistaVoiko kengille antaa kenkää?
Read more about the article Mistä näitä muumeja oikein tulee?

Mistä näitä muumeja oikein tulee?

Voihan muumi! Näitä salakavalasti kotiini muuttaneita sympaattisia kavereita löytyy sieltä sun täältä. Kummallista. Tunnustin jo yhdessä aiemmassa jutussani, että olen useita vuosia fanittanut hulluna Karvista. Ja nyt kotini koloista putkahtelee myös muumeja. Todelliseksi muumityypiksi en kyllä tunnustaudu siitäkään huolimatta, että ne ovat vallanneet omat reviirinsä niin astiahyllyltä, lipaston laatikosta kuin laukkukaapistakin. Astiakaapin valloituksen vielä ymmärrän, koska muumimukeja taitaa olla lähes jokaisessa suomalaisessa kodissa joko käytössä tai keräilykappaleina. Onko sinullakin oma muumi mukissa? Muumi siellä ja muumi täällä Tarkkaan kun ajattelen, en ole ostanut itselleni yhtään muumimukia, vaan olen saanut kaikki lahjaksi ystäviltäni ja sukulaisiltani. Yhteensä kahdeksan…

Jatka lukemistaMistä näitä muumeja oikein tulee?
Read more about the article Huppu päässä

Huppu päässä

Huppari eli huppupaita on Wikipedian mukaan pääosin koululaisten ja nuorten aikuisten suosiossa. Ryhmään voisi mukavasti lisätä myös vähän vanhemmat aikuiset, sillä aika monet minunkin ystävistäni käyttävät huppupaitoja usein vapaa-ajallaan. Erityismainintana on pakko kertoa, että jopa äidilläni on useita huppareita ja hän käyttää niitä ahkerasti. Olisipa mielenkiintoista tietää oletko sinä yhtään hupparityyppi. Ihan kaikki meistä eivät kuitenkaan ole syttyneet huppareille. Joillekin tutuille en mitenkäänpäin voi edes kuvitella perinteistä collegehupparia päälle. Miksiköhän? Mielenkiintoista. Tosin nykyään on villatakkejakin, joihin on lisätty huppu. Voiko sellaistakin vaatetta kutsua huppariksi tai huppupaidaksi? Saako huppari olla edestä auki vai onko se silloin jokin…

Jatka lukemistaHuppu päässä
Read more about the article Ystävän kanssa kaapissa

Ystävän kanssa kaapissa

Aluksi oli vain idea blogista, mutta aihe hakusessa. Testasin ystävälläni muutamia ideoita, mutta vasta kun sanoin "entäs, jos kertoisin tavaroista luopumisesta ja sen vaikeudesta" hän kiljui luuriin "se on siinä! Ja minä jeesaan sinua, jos on tarve". Rakas sympparini myös tiesi heti, mistä narusta vetää. Hän ehdotti, että voisin viedä karderoopista poistamani vaatekappaleet väliaikaissäilytykseen heidän vanhan omakotitalonsa varastohuoneeseen. Ystäväni ymmärsi, kuinka tärkeää minulle on tietää tavaroiden tarkka sijainti. Jos vaikka jonain kirkkaana kuutamoyönä tulenkin katumapäälle ja minun on heti päästävä käsiksi minusta erillään asuvaan villapaitaani. Yhtään paitaa en ollut edes päästänyt otteestani, kun ajatuksissani olin jo…

Jatka lukemistaYstävän kanssa kaapissa
Read more about the article Rakkauden punaiset huopikkaat

Rakkauden punaiset huopikkaat

Vuonna 1998 Viipurin kauppatorilla myyntikojujen välissä puhaltava tuuli on jäätävän kylmä. Pakkasmittarin lukema on laskenut lähelle 20 astetta. Istahdan vaaleanruskealla pahvipalalla vuoratulle jakkaralle sovittamaan paksusta huovasta tehtyjä tossuja. Keskusteluni paikallisen torimyyjän kanssa on haparoivaa, mutta vimmatusti käsiäni heilutellen luulen tulleeni ymmärretyksi. Daa daa, olisin halunnut ostaa itselleni punaiset huopikkaat, mutta täällä ei turhaan väreillä herkutella. Tyydyn harmaisiin, koska muuta väriä ei ole tarjolla. Ilma on niin kylmä, että päätän viluissani sovittaa ainoastaan vasemman jalan tossua. Se oli virhe. Seuraavana päivänä, kun olin lähdössä ulkoilemaan, laitoin innoissani uuden uutukaiset huopatossut jalkaani. Vähän outo tunne varpaissa. Jäin tuijottamaan…

Jatka lukemistaRakkauden punaiset huopikkaat
Read more about the article Hatuttaako talvi?

Hatuttaako talvi?

"Haloo äiti, ai mitä? On siis vieläkin tallessa. Huippua!" Muistan lapsuudesta kirkkaan keltaisen kypärämyssyn, johon oli neulottu jänniä koholla olevia palleroita. Se oli superkätevä myssy vetäistä nopeasti päähän. Lämmitti ihanasti ja teki olon turvalliseksi. En ole unohtanut vieläkään miltä tuntui, kun päähinettä pois ottaessa hiukseni pörhöttivät sähköisenä kaikkiin ilmansuuntiin. Mutta miksi ihmeessä alan edes innostua keltaisesta nypykkämyssystä? Minunhan on päästävä tavaroistani eroon, eikä ruvettava missään nimessä keräilemään lapsuuden ajan päänlämmittimiä lupaavasti tyhjeneville hyllyille. Edessä on jälleen aikamoinen urakka, koska hattuja, pipoja, huiveja, myssyjä, lippiksiä ja baskereita on kertynyt hurja kokoelma vuosien saatossa. Väriskaalaa ja karvamalleja on…

Jatka lukemistaHatuttaako talvi?
Read more about the article Kravatti vinossa läksiäisbileisiin

Kravatti vinossa läksiäisbileisiin

Hupsista! Tulin keksineeksi erojuhlat jo vuosia ennen kuin niistä tuli ilmiö maailmalla. Olin onnellinen siitä, että ahdistava parisuhteeni oli päättynyt ja halusin juhlistaa sitä. Kutsuin läheisiä ystäviä luokseni ja nostimme maljat vapaudelle. Toiset maljat kilistimme Jartsasta eroon pääsemiselle. Siinä ja sillä hetkellä syntyi juhlien teema: Jartsan läksiäiset. Kauniisti katetulla pöydällä oli kinuskilla kuorrutettu täytekakku. Koristeena ei ollut perinteinen ruusuke, vaan jotain vähän erikoisempaa ja härskiä. Lyhyen vieterin päässä keikkui miehiset, mutta muoviset sukukalleudet. ”Mitkä ihmeen juhlat nämä on?” kysyi ystäväni ystävä sisään astuessaan. Muut paikalle kutsutut vieraat huudahtivat yhteen ääneen: ”Jartsan läksiäiset!” Sinä iltana juhlimme ainutlaatuisella…

Jatka lukemistaKravatti vinossa läksiäisbileisiin
Read more about the article Valkoinen paita ja peppu

Valkoinen paita ja peppu

Ensimmäisen kerran tämä elämän pehmentämä valkoinen paita oli päälläni luolaretkellä Phi Phi -saarella. Vehreän metsän keskellä olevan luolan suuaukolla thaimaalainen paikallisopas ojensi käteeni tuhdisti teipatun sähkölampun. Jännittävää, ajattelin. Pieni kumarrus eteenpäin ja sisään. Tutkimusmatka todelliseen luolamaailmaan alkoi. Etenimme rauhallisesti ja seurasimme tarkkaan oppaamme vauhdikkaasti viittovia käsiä. Mitä syvemmälle maan sisään retkemme jatkui, sitä pienemmiksi kävivät myös kalliossa olevat aukot. Lopulta yhdessä aukossa en liikkunut eteen- enkä taaksepäin. Apua! Olin jymähtänyt luola-aukkoon ahteristani. Hetki oli lyhyt, mutta todella ahdistava. Onneksi ystäväni oli tilanteen tasalla ja onnistui vetäisemään minut irti paitani kauluksesta. Lennähdin mahalleni kostean luolan lattialle, joka…

Jatka lukemistaValkoinen paita ja peppu
Read more about the article Sataa, sataa ropisee

Sataa, sataa ropisee

”Missä mun sateenvarjo on?” huutelee Riisipoika eteisessä ulos lähtiessään. Apua, missä kaikki meidän sontikat oikeesti on? En edes muista milloin olen viimeksi tarvinnut moisia kapistuksia. Olen tainut tyylikkäästi arkistoida kaikki sateenvarjomme yhteen ja samaan salaiseen paikkaan. Nopean mietintätauon aikana avaan eteisen kaapin ovet levälleen. Ylimmäisen vetolaatikon perimmäisessä nurkassa on musta Nike-merkkinen treenipussi. Avaan vetoketjun ja ou jeah, sieltä löytyy suurin osa kokoontaitettavista sateensuojistamme. Yllättävän pieni pussukka, mutta vetää sisäänsä yllättävän monta sontikkaa. Violetti, ruskea, keltainen, valkoinen, raidallinen, oranssi, neljä punaista ja viisi mustaa. Lisäksi kahdeksan kertakäyttöistä sadetakkia. Varsinainen suojapussi. Vilkaisen Riisipojan asusteiden väriä ja etsin siihen…

Jatka lukemistaSataa, sataa ropisee
Read more about the article Vaihdan farkut verkkarihousuun

Vaihdan farkut verkkarihousuun

Juu, niin vaihdan aina heti kun on mahdollista, vaikken maalle olisikaan matkalla. Verkkarihousut tosin ovat vaihtuneet vuosien kuluessa tiukkoihin, mutta joustaviin jumppatrikoisiin. Osa trikoistani on kuoseiltaan kuin farkut. Täydelliset. Ne kurovat mukavasti vatsaa piukemmaksi, tekevät olon sutjakaksi, tuntuvat ja näyttävät hyviltä. Ensi kosketukseni ihan ikiomiin farkkuihin oli ala-asteella. Muistan kuinka paljon pidin tummansinisistä farkkuhaalareistani. Odotin jokaista uutta koulupäivää alkavaksi, että saisin sujahtaa noihin upeisiin housuihin. Olisin halunnut käyttää niitä kaikkialla ja koko ajan, vaikka nukkuakin ne jalassani, mutta sain käyttää niitä vain koulussa ja kylässä. Kotona jouduin tyytymään verkkareihin. Ne ainoat ja oikeat Haalareista alkaen olen…

Jatka lukemistaVaihdan farkut verkkarihousuun
Read more about the article Lisää pilvee

Lisää pilvee

"Viimeisimpiä kohteitasi ei tallennettu iCloudiin, koska sinulla ei ole riittävästi tallennustilaa". Tämä ärsyttävä teksti täyttää puhelimeni näytön jatkuvasti. Rakastan räpsiä kuvia joka paikasta ja kaikesta kiinnostavasta. Minulle puhelimen muisti ja kuvat toimivat päiväkirjana. On tosi helppo tarkastaa mitä tapahtui milloinkin, kenen kanssa ja missä. Mielenkiintoista on se, että minkä ihmeen takia täytyy säilyttää samanaiheisia kuvia kymmenittäin. Kuvien tihrustamiseen puhelimeni näytöltä saan helposti kulumaan monta päivää. Täytyy nimittäin olla todella tarkkana, ettei roskakoriin mene yhtään kallisarvoista ja uniikkia hetkeä elämäni viime vuosilta. Rillit päähän ja perusteellinen niskan verryttely alkuun, ettei paikat jumiudu heti ensimmäisen tuhannen kuvan jälkeen.…

Jatka lukemistaLisää pilvee
Read more about the article Salahamstraajan yllättävä ratkaisu

Salahamstraajan yllättävä ratkaisu

"Arvaa mitä? Löysin yhdestä laatikosta kahdet käyttämättömät, Brasiliasta ostetut flipflopit. Miten nää tänne on unohtunu?" Tällaisia viestejä me lähetellään mun sielunveljen kanssa ihan liian usein, puolin ja toisin, kuvien kanssa.  Aina silloin tällöin tämä herättää hilpeyttä, mutta joskus pikkusen melkein itkettää. Minkä ihmeen takia me olemme shoppailleet niin paljon kaikenlaista ihanaa laatikon pohjalle makaamaan? Suurimmalla osalla ihanuuksista on vielä hintalaputkin paikoillaan, vähän niinkuin ilkkumassa meille päin naamaa. Joo. Useimmiten ostamiseen on kannustanut "pakko saada" -fiilikset ja ulkomailla lisäksi "näitä ei varmaan kotimaasta saa" -fiilikset. Minulle niin rakkaan ja läheisen sielunveljeni kanssa meillä on salahamstrauksen lisäksi muitakin…

Jatka lukemistaSalahamstraajan yllättävä ratkaisu
Read more about the article Vastaisitko kyllä, jos kosisit itseäsi?

Vastaisitko kyllä, jos kosisit itseäsi?

Kyllä, kyllä, kyllä! Vastaisin heti empimättä ja suu korvissa. Vähän outo keissi se kyllä oli. En enää muista tarkkaan mitä oli tapahtunut vai oliko tapahtunut mitään erityistä. Ehkä jotain elämää suurempaa. Eräänä tavallisena perjantai-iltapäivänä kävelin kultasepänliikkeeseen ja ostin itselleni kihlasormuksen. Ihan aidon keltakultaisen sormuksen. Yksinoikeudella minulle. Kaiverrutin siihen silloisen lempinimeni ja tuon tärkeän vuosiluvun 1993. Ja tässä se nyt on palauttamassa mieleeni tärkeää tapahtumaa menneisyydestä. Vastasin jo silloin itselleni kyllä. Muistan erityisen hyvin, kuinka sormusta sormeen pujottaessani ajattelin, miten huippua on olla kenestäkään toisesta ihmisestä riippumaton ja kihloissa itsensä kanssa. Olin nuori ja itsellinen. Hitto, että…

Jatka lukemistaVastaisitko kyllä, jos kosisit itseäsi?
Read more about the article Kahta en vaihda – villasukkia

Kahta en vaihda – villasukkia

Onko ihan kauhea juttu, jos on sellaisia keräilykohteita, joista ei pysty karsimaan yhtään? Niin tai näin, mutta minulla sellainen kohde on villasukat. Rakastan, käytän ja ihailen suunnattomasti jokaista omistamaani paria. Muovilaatikossa majailevista kallisarvoisista käsintehdyistä villasukistani löytyy sopivat ihan jokaiseen fiilikseen. Tarvittaessa niillä voi myös tehdä upean loppusilauksen vaikka minkälaiseen kotiasukokonaisuuteen. Pahoin pelkään jo nyt, että villasukkalaatikkoni ei tule tällä kierroksella kevenemään grammaakaan, korkeintaan se voi kokea pientä uudelleen järjestelyä. Villasukat jemmassa Lasken sukat ja tulos on 27 ehjää villaista sukkaparia. Laatikon pohjalta löytyi yllätys! Viisi uutta ja käyttämätöntä paria. Nuuhkaisen niitä. Rakastan käyttämättömien sukkien villantuoksua, se…

Jatka lukemistaKahta en vaihda – villasukkia
Vanhemmat artikkelit