On skumppalasit, punkkulasit, valkkarilasit, vesilasit, kokislasit, maitolasit, glögilasit, perintölasit, reissulasit, mehulasit, viskilasit, konjakkilasit, piimälasit, olutlasit, martinilasit, Cosmopolitan-lasit, jättilasit, pikkulasit, oranssit lasit, siniset lasit, snapsilasit, hävyttömät lasit, tavalliset lasit, silmälasit, aurinkolasit, lukulasit ja mitä vielä.

Astiakaapin hyllytila on täydempi kuin täysi. Joka hyllyllä komeilee jonkunmallinen versio. Eläissäni en ole edes kaikkia näitä omistamiani huulilleni nostanut. Tämäkin kertoo heti, että mun keittiön hyllyt notkuu turhista laseista.

Rikkinäisiä juomalaseja ei kaapeissani ole, ne olen sentään älynnyt heittää aina välittömästi pois. Vuosien mittaan olen myös huomannut, että lasi on materiaalina vähän liiankin kestävää. Joidenkin värillisten juomalasien pinnat ovat käytössä ja astianpesukoneessa kuluneet epämiellyttävän näköisiksi, mutta nämäkin lasit ovat edelleen täysin ehjiä ja käyttökuntoisia.

Joitakin tavallisia laseja arvokkaampia merkkilaseja on hyllyssäni harmillisesti pariton määrä. Nostan ensimmäiset kolme kulahtanutta sinistä lasia pöydälle. En tarvitse näitä enää, mutta mihin ihmeeseen voin ehjät lasit hävittää? Toiselle hyllyllekö?

Sielunveljeni tulee sattumalta kylään ja pelastaa tilanteen. Kerron innoissani hänelle lasienhävitysprojektistani ja keittiössä hänen katseensa kiinnittyy heti pöydälläni orvonnäköisinä nököttäviin sinisiin laseihin. Kuinkas sattuikaan, että hänen kokoelmastaan puuttuu juuri näitä samoja sinisiä laseja. Toivon, että hän ottaisi kaikki kolme itselleen, että pääsisin kertaheitolla eroon niistä. Mutta hänelle kelpaa vain yksi. Loput kaksi nostan takaisin hyllylle. Voihan peeveli, ei alkanut kovin hyvin tämä projekti. Kiitti vaan Hermano.

Kristallilasien upeat rytmit

Varsinaisessa astiakaapissani Iittalat ja Ikeat ovat sopuisasti vierekkäin. Nämä kaikki ovat säännöllisesti käytössä, joten jätän heidät rauhaan. Ongelmani ydin on erillisessä lasivitriinissä. Lähes huomaamaton kapea kaappi möllöttää hiljaa olohuoneeni nurkassa, ihan oikeasti ääriään myöten täynnä erilaisia viinalaseja. Jännä juttu, että nykyään kotonani on kyllä laseja muttei viinaa. Se on aika hyödytön yhtälö tässä lasitilanteessa.

Mietin ja ihmettelen, että miten ihmeessä minulla on joskus ollut keräilykohteena kristalliset viinalasit. Oli aikoja, kun jokaisella Viipurin reissullani laukkuun eksyi samanlaisella kuviolla varustettu kuuden sarja milloin millekin juomalle tarkoitettuja laseja. Järkevää, koska nyt ne samat keräilykappaleet kuorsaavat kaapissani. Voin vieläkin kuulla ja nähdä mielessäni torimummojen huikeat musiikkiesitykset, kun he kilkuttelivat kepeillään erikokoisten kristallilasien reunoja. Se olikin ainoa todiste niiden aitoudesta. Pakkohan se oli ostaa, kun halvalla sai niin aitoa tavaraa.

Viiniä vai glögiä vai glögiä viinillä?

Vitriinikaapin alimmalla hyllyllä on kauniit sinikantaiset viinilasit ja samaan sarjaan kuuluva jykevä viinikarahvi. Nämä merkkilasit olen voittanut arvonnassa vuosia sitten. Ei kai hyvästä onnesta muistuttavia arpajaisvoittoja voi heittää tuosta vaan menemään? No ei tietenkään, jos minulta kysytään. Siinähän voi samalla kadottaa myös onnet.

Ja mitenkäs on glögilasien laita? Tarvitsenko yhden sarjan aitoja, toisen sarjan vähemmän aitoja ja kolmannen sarjan uudempaa tuotantoa? Aika harvoin olen nykyään edes kotimaassa glögisesongin aikaan, joten tuota noin. Mitkä lähtevät ja mitkä jäävät? Kauheasti kysymyksiä, muttei yhtä paljon järkeviä vastauksia.

Viinilaseille tarkoitetut hyllyt on vielä tarkastamatta. Ainakaan tässä huushollissa ei tarvitse litkiä viiniä piimälaseista. Samanmerkkisiä punaviinilaseja on kahdeksantoista kappaletta ja valkoviinilasejakin mukavat 12 kappaletta. Kaikki nämä ovat valmistujaislahjaksi saatuja. Lisäksi on vielä erilaisia yksittäiskappaleita. Ihan ylimmällä hyllyllä on kaksi niin isoa viinilasia, että yhteen mahtuu helposti puoli pulloa viiniä kerrallaan. Nämä lasit ovat olleet käytössä ainoastaan bestikseni kanssa. Ne on hankittu vain erikoistapauksia varten ja uskokaa tai älkää, sellaisiakin on joskus ollut.

Erityiset lasit

Alkoholipitoisille juomille tarkoitetut lasit näyttävät lähestulkoon uusilta, koska säännöllinen pölyjen pyyhintä ei ole niitä juurikaan kuluttanut. Milloinkohan tässä taloudessa on seuraavan kerran tarjolla juhlajuomaa, johon tarvitaan erityinen lasi?

Kiinalaisesta ravintolasta lahjaksi saadut snapsilasit ovat hauskat. Kun lasissa on juomaa, pohjasta paljastuu aika villi kuva. Nämä ei ole tarkoitettu herkkänahkaisille tosikoille eivätkä ne tuota suuremmin iloa kyllä tämmöiselle snapsittomalle naisihmisellekään.

Cosmopolitan-laseissa on ollut juotavaa viimeksi Jartsan läksiäisissä, joten siitäkin on vierähtänyt aikaa jo lähes kaksi vuosikymmentä. Aika kuivat pinnat siis.

Mutta hei, kristallisille konjakkilaseille oli käyttöä muutama viikko sitten, kun valmistin pannacotat ystävilleni. Nämä herkulliset jälkkärit päädyin tekemään konjakkilaseihin, koska kotoamme ei löytynyt sopivia jälkiruokakippoja kuutta samanlaista. Laseissa valintamahdollisuuksia oli kyllä useita, mutta konjakkilaseissa oli mielestäni täydellinen muoto pannacotalle. Ensimmäistä kertaa kokeilin tyrnimarjoja koristeeksi ja makua antamaan. Tätä voin todellakin suositella. Makea pannacotta yhdessä aika ärtsyn tyrnin kanssa, wow ja nam.

Neljän tähden tähteet -iltamme oli täydellinen menestys. Oi että, mitä herkkuja päästiin maistelemaan. Pannacottien jälkeen erimalliset ja -väriset lasit kiersivät vauhdilla kädestä käteen. Lukulasit nimittäin. Illan aikana innostuimme pelaamaan Party Alias -peliä kynttilänvalossa ja sanojen hahmottaminen tuotti pieniä hankaluuksia itse kullekin. Näössähän meillä ei ollut kellään mitään vikaa, ainoastaan heikko valaistus teki tepposet.

Näin paljon lähti pois

Alussa laseja oli kaikkiaan 204 kappaletta ja lopussa 203, koska sielunveljeni nappasi itelleen yhden sinisen juomalasin. Ihan oikeasti aion tyhjentää koko vitriinikaapin ensi kesänä ja vien kaikki kristallilasit kirpputorille. Lasitavaraa on niin hankala myydä netissä ja lähetellä postin kautta, joten en jaksa. Lisäksi lasin kierrätyspisteisiin juomalaseja ei saa edes laittaa ja sekajätteisiin en todellakaan halua heittää ehjiä, rikkoutuvia laseja.