Otsikosta tuli mieleeni hauska idea. Duunailen parvekkeen lattialle omannäköisen kehän ja heittelen kaikki omistamani pyyhkeet sen sisäpuolelle. Siinäpähän tulee tuuletettua jokainen ihon pyyhkimiseen tarkoitettu kangaspala. Samalla näen miten hyvin pyyhe lentää kehään ja sinkoaako se takaisin kaappiin vai jonnekin muualle. Pienet pyyhkeet varmasti lentävät paljon vauhdikkaammin kuin jätti-isot kylpypyyhkeet. Testing, testing.
Tästä lähtee ensimmäinen, vähän jo veteraani karvispyyhe. Iästään huolimatta se hoitaa edelleen hommansa täydellisesti eli kuivaa ja kuivuu nopeasti. Tämä pyyhe on matkustanut pitkän matkan Suomesta tänne etelän kotiimme. Tosin tämä pyyhe ei ole koskaan säikähtänyt minkäänlaisia reissuja. Karvispyyhe on päässyt mukaani monelle vähän villimmällekin reissulle ja luottotyyppinä se on nähnyt niin paljon kaikenlaista, että olen onnellinen sen vaitiolosta.
Pyyhe aina mukana
2000-luvun alkupuolella teimme ystävieni kanssa lukemattomia lyhyitä ja vähän pidempiäkin roadtrippejä. Näillä reissuilla karvispyyhkeeni oli aina kassissa mukana ja tarpeen tullen valmiina tosi toimiin. Mitä ne nyt milloinkin sattuivat olemaan. Ulkomailla vähän erilaisia kuin kotimaassa.
Kun ystäväni kanssa saimme kesällä 2001 synttärikutsun Kööpenhaminaan, karvispyyhkeeni oli jo autossa odottamassa uusia kokemuksia. Matkalle mukaan hyppäsi viime metreillä kolmaskin kaveri, jota en ollut koskaan nähnyt eikä hän tuntenut edes synttärisankaria. Tällaiseen olin tottunut ystäväni kanssa: Kaikki vaan mukaan! Mitä enemmän porukkaa, sen hauskempaa. Ei ihan just mun tyyliä, mutta mitäs tuosta. Yllätyskaverin oma meno oli viime hetkellä peruuntunut, joten eikun meidän mukaan. Mikä ettei, kun tarjolla oli kuitenkin varsin mukavaa matkaseuraa, kiva matkakohde ja kunnon bileet.
Olikohan ne synttärit muuten kolme- vai nelikymppiset. En enää muista, mutta me ainakin oltiin silloin nuoria ja vapaita. Kesäreissumme alkoi laivamatkalla Ruotsiin ja sieltä jatkoimme autolla kohti Tanskan pääkaupunkia. Synttärilahjaksi olimme ostaneet, mitäs muutakaan kuin, Marimekon kylpypyyhkeet. Aika mielikuvitukseton lahja, näin jälkikäteen ajateltuna. Mutta ainakin kestävä ja käytännöllinen.
Syntymäpäiväjuhlat olivat todella hauskat ja vauhdikkaat. Kun aamuyön tunteina kömmimme takaisin majapaikkaamme, meitä odotti ihanan pehmeä parivuode. Petipaikat olivat tiukassa, mutta koska olimme tulleet niin kaukaa, saimme käyttöömme talon ainoan parisängyn.
Tuttu pelastajani
Jippii, ajattelin rankan juhlimisen jälkeen, mutta parin tunnin unien jälkeen heräsin omituisesta asennosta puoliksi sängyn reunan yli roikkumasta. Ystäväni oli tuonut mukanaan yövieraan, joka liikahteli kolmantena punkassamme. Kaiken kukkuraksi päässäni oli kiinni talon omistajien kissa, joka veteli tassuillaan juhlakampaukseni kiharoita eteen ja taakse. Ei helkutti. Luulin, että kaikki päässäni olevat karvat irtoavat juurineen päivineen sinä yönä.
Silmät ristissä kaivelin matkalaukkuani ja siellä se oli: oma ihana karvispyyhkeeni, hiusteni ja yöni pelastaja! Vetäisin pyyhkeen huolellisesti pääni yli. Tällä tavalla suojauduin näppärästi yli-innokkaalta kissalta ja samalla sain suojattua verkkokalvoni mahdollisilta niille piirtyviltä paheilta sängyssämme.
Kaikki pyyhkeet kehässä
Älä yhtään huolestu, on minulla enemmänkin kuin tämä yksi pyyhe, vaikka kehä näyttääkin vielä aika tyhjältä. Nopealla vilkaisulla kaappiin huomaan, että useita pyyhemalleja on hyllyssäni parillinen määrä. Eikös se niin ollut, että kaikkea on hyvä omistaa tuplat – varmuuden vuoksi.
Tosi asiassa pärjäisin aivan hyvin viidellä kylpypyyhkeellä ja kahdella auringonottopyyhkeellä sekä kuudella käsipyyhkeellä ja neljällä keittiöpyyhkeellä. Mutta kuinka monta pyyhettä kehästäni tulee löytymään karvispyyhkeen lisäksi? Vastaus kuuluu: liian monta.
Kylpypyyhkeitä on jokaista mallia kaksi samanlaista eli niitä on parillinen määrä, yhteensä kymmenen. Auringonottopyyhkeitä on kahdeksan, joista pari on saattanut lähteä mukaani jostain hotellista, logon perusteella. Käsipyyhkeitä kehään viskellessäni, heittokäteni alkaa väsyä. Liika on liikaa ja osa on ihan turhan pieniäkin. Enää en näe edes kehän reunoja, vaikka minulla onkin hyvä sihti heitoissani. Käsipyyhkeitä on lentänyt kehään jo 26. Meidän taloudessa ei kyllä tule koskaan olemaan näin paljon kuivattavia käsiä. Näitä on oikeasti ylen määrin, siitäkin huolimatta, että olen aika hysteerinen pyyhkeiden vaihtaja. Kodissamme käsipyyhkeet vaihtuvat puhtaisiin muutaman päivän välein. Samoin keittiöpyyhkeet. Niitäkin on hyvä olla enemmän kuin kaksi, mutta ehkä 16 keittiöön tarkoitettua pyyhettä on vähän liioittelua.
Ilmankos vaatehyllyille ei mahdu vaatteita, kun ne ovat täynnä pyyhkeitä. Kaiken lisäksi osa on sellaisia, joita en koskaan edes käytä.
Jaksanko käydä kehän sisältöä läpi nyt heti vai jätänkö pyyhkeet nukkumaan parvekkeelle yön yli? Ainakin näin minulla olisi yksi hylly tyhjänä hetken aikaa. Voisin jopa täyttää sen tarpeellisilla työvaatteillani. Se olisi kyllä kätevää. Joka aamu vaatteet olisivat käsieni ulottuvilla.
Näin paljon lähti pois
Alussa pyyhkeitä oli yhteensä 61. Siis ihan järkyttävän kauhea määrä tämän kokoiseen talouteen. Pidemmälle lennolle lähti 22 kappaletta. Karvispyyhe jäi viettämään vanhuuden päiviä luokseni.
Hups!
Innostuin laskemaan meidän pyyhkeet – niitä on vähintään 84. En selvitellyt koria, jossa on varsinaisesta käytöstään poistettuja keittiöpyyhkeitä siivoustilanteisiin, etenkin ikkunanpesuun – kääk, en tahtoisi kirjoittaa sanaa ikkuna, vihaan ikkunanpesua !! Siinäkin korissa pyyhkeitä on PALJON. Ja ikkunoita on paljon, koska jo yksikin pesua odottava ikkuna on liikaa!!
Seuraavan vaiheen pitäisi olla helppo ja järkevä karsinta. Mutta elämä täällä meillä on semmoista, että paikalla voi olla tavallisimman kahden ihmisen sijaan välillä jopa 12 pyyhkeen tarvitsijaa. Joskus on kuivailtu kissaa ja koiriakin, joten sille porukalle oli omat pyyhkeensä omassa kaapissaan.
Hankalimpia pyyhkeitä ovat ne hyvälaatuiset, vahvat. Niistä ei pääse koskaan eroon. Jopa niihin ommeltu ripustuslenkki säilyy ikuisuuden.
Ekologista tietenkin, mutta tylsää.
Pyyhkeistä luopuminen saattaa viedä ihmisen iän. Kaikilla niillä on tarina ja vahva kosketus elämämme arkeen.
Kuka heittää ensimmäisen pyyhkeen!!? Minä en – en pysty!!!
Ou mai gaad! Nyt on kyllä omat, vieraat ja perinnöksi saadut pyyhkeet sulla hyvässä tallessa! Noilla pärjäilee mukavasti vähän aikaa..😜 Ens kerralla, kun näät kaupassa uuden, oikein kivanvärisen ikkunanpesupyyhkeen, niin muistele kotona odottavaa siivouspyyhekoria lämmöllä..😉
Ihan huomaamatta hyllyille kertyy kaikenlaista, pyyhkeitäkin. Sitten tulee helposti vielä ostettua uusia, kun ei tarkalleen muista, että oliko kotona jo just semmonen ja tämmönen. Hyvä sie, kun laskit kaikki yhteen 👍
En tykkää ikkunanpesusta minäkään. Oon pikkusen liian tarkka tyttö siihen hommaan. Aina johonkin jää joku raita, joka pitää hieroo pois. Voi voi.
Pyyhkeiden laadussa kyllä huomaa ihan huikeita eroja. Jotkut ikivanhat päihittää uudet ihan mennen tullen.
Hyvin pyyhkii siellä!
Minäpä en heittänytkään pyyhkeitä kehään. Meni neljä kylpypyyhettä, aika monta käsipyyhettä ja vielä astiapyyhkeitä keräykseen Ukrainalaisille joten kyllä minäkin sain vähennettyä , tarpeeseen menivät ja hyllytilaa tuli!
Hei, ihan mahtavaa! Ne pyyhkeet meni kyllä tarpeeseen ja uudet omistajat ovat varmasti tyytyväisiä. Jes jes jes! 😍
Voihan hitsilleen Huitukka…nyt heitit hyvän jutun ! Kummallista toenperrää, miten pyyhkeisiin voi kiintyä !!!? Onneks sun Karvajainen on sun kaveris…ainavaan ! Pikakelasin äkkiä, ja tajusin, jotta piirongin laatikossa on häälahja-pyyhkeet…on olleet käytössä aikoinaan, mutta jotenkin olen halunnut ne säilöä..?! – siitä onkin jo 49 vuotta ! — samoin on astiapyyheitä 4 sellaista itse kudottua, alkujaan oli 6 kpl, mutta miten lie olen nuoruuven huumassa hukannut 2…. ja ihan parhaat käytössä , ja joissa nimikoituna K J ….ällyyt kyl ! Saimme ne myös häiden jälkeen samaiselta tädiltäni, ja edelleen sama täti lahjoitti kihla-lahjaksi mulle turkoosin saunapyyhkeen ja keltaisen käsipyyhkeen, joissa nimmarit L V … keltainen edelleen käytössä, ripustus renksua olen uusinut eräänkin kerran, turkoosi lähti varmaan lapsen mukaan joskus…mutta hyvää vohvelikangasta ! Isän ja mun etelän-reissu pyyhe kulkee aina uimareissuilla mukana ja saunapyyhkeinä iso, joka yltää minunkin ympär sekä yks kivasti imevä ja nopsaan kuivuva, lahja hyvältä ystävältä ! Ja muut nököttää vuosi vuodelta samoissa pinoissaan, välillä kiskaisen pinosta jonkun ylläriksi Samille saunaan tai uimaan !! Onhan niitä unohtunut matkaamisen aikoina ties mihin, mutta ne tärkeät on ja pysyy…!!! Hyvä, jotta muisto pyyhkeessä sykähyttää, kun siihen kuivattellee puhasta pintaansa… ja suopi vahvoja tuntemuksia… !!!!!!!!!!
Eipäs taida Heitukaltakaan pyyhkeet ihan heti loppua..😅 Kiitos, olipa ihana lukea sun muistorikkaista pyyhkeistä. Monet tavarat vaihtuu ja vaihtaa omistajaansa, mutta hyvästä kylpypyyhkeestä myö tytöt pidetään kiinni ja tiukkaan!
Lomareissujen pelastus on, toenperrään, kevyt, ohut, kaunis ja hyvin pyyhkivä pyyheliina..😎 Näin on.
Sattuu muuten mullakin olemaan pari KJ-kirjainyhdistelmällä nimikoitua laadukasta astiapyyhettä, nimikirjaimet paksusti punaisella. Ällyynhän mie..😍
Kiva, että yllätät Samin aina välillä jollain jännällä uudella pyyhkeellä. Ynnäsitkö muuten yhtään kuinka monta puhtaan nahkan kuivainta sun pinoissa makoilee? Sykähyttävät muistot on ❤️